Valkoista

Tämä valkoinen perhosorkidea on kukkinut toukokuun puolivälistä lähtien. Ei siis mikään maailmanennätys vielä, mutta komeassa kukassa on ollut ja niin raskas on kukkavana, että olen tyytyväinen keraamiseen suojaruukkuun ettei koko komeus putoa ikkunanlaudalta. Minulla on muovisissa ruukuissa (läpinäkyvä tai -näkymätön) olevat orkideat keraamisissa tms. suojaruukuissa, jotta juuret eivät pääsisi palamaan. Ja suojaruukkuun on helppo laittaa vettä, kun on kukkien kastelun aika. Annan veden olla epämääräisen ajan (minuutteja, joskus vierähtää tuntejakin) ja sitten kaadan veden taas sankoon odottamaan seuraavaa kastelukertaa. Näin kesällä huomaan, että vettä kyllä kuluu eli sankoon ei suinkaan tule samaa määrää vettä takaisin kuin mitä sieltä olen ottanut. Onneksi pihassa on kaivo, josta saa lisää kasteluvettä. Sadeveden varassa jos olisi ollut tänä kesänä, olisi viime aikoina ollut hiukan hankalaa, sadetta kun ei olla saatu kuin hyvin vähän nimeksi.

Tiikerililja on hassun näköinen kukka, kun sitä oikein ryhtyy katsomaan. Kukan terälehdet käpristyvät melkein rullalle ja sitten sieltä roikkuu omituisia putkia. Jossain vaiheessa kukan varret ovat pullollaan mustia palleroita, joita tippuu ympäri kukkapenkkiä. Kun istutin tämän kasvin perennapenkkiin, luulin istuttavani rusko- tai värililjan, mutta erehdyin. Siinä se on kuitenkin saanut olla ja kaipa vielä joskus saan oikean "keisarinkruununkin" penkkiini.