Lumi kekoontuu

Miten ohuella rautatangolla voi pysyä tuollainen lumimäärä? Jälleen kerran ihailen ja ihmettelen lumen käyttäytymistä. Tuo neljänneksi alimmalta askelmalta roikkuva lumi on suorastaan kiehtova. Mikä saa sen roikkumaan juuri noin?

Kuusen oksillakin pysyy käsittämättömän korkea kasa lunta. Otin nämä kuvat klo 16 jälkeen, jolloin jo hieman hämärtää, mutta kuvasta lumi tulee hyvin esille. Kivisen ketun yllä oleva lumi muodostaa irokeesikampauksen - toisaalta tulee mieleeni bedlingtoninterrieri.
Viimeisessä kuvassa kaivataan kesää. Palveluskoirien A-teline ei tässä asussaan voi toimia harjoitusvälineenä, mutta kyllä se lumi vielä sulaa poiskin.

Mitä tänään syötäisiin?

Hyvin usein on vaikea päättää, mitä meillä syötäisiin tänään/illalla/viikonloppuna jne. Varsinkin, jos pitää lähteä käymään ruokakaupassa, pitää olla joku suunnitelma ruuasta ja se suunnitteleminen on se vaikein juttu. Kyllähän sitä sitten ostaa tarvikkeita, kun joku ensin päättää, mitä syödään. Jos miehen keliakiaa ei oteta huomioon, me olemme kaikkiruokaisia. Tai, no ainakin melkein. Gluteeniton ruoka on niin selviö, että siitä ei tule mitään ongelmaa enää, kun kaikkien epävarmojen ruoka-aineiden tuoteselosteet vain muistaa lukea.

Tämän sunnuntain ruokalajiksi päätimme maksapihvit. Minun ei tarvitse tehdä muuta kuin leikata maksa sopiviksi palasiksi (olen kuulemma siinä parempi), mies hoitaa kaiken muun. Kyllä mulle sopii! Ruoanlaitto eri vaiheissaan oli niin kuvauksellista, että ryhdyin napsimaan kuvia aineista eri vaiheissa. Ja lopputulos lautasella. Puolukan kera. Todella hyvää! Maistuis varmaan sullekin...