Minulla on tapana laittaa hyvissä ajoin ennen joulua ainakin yksi kynttelikkö keittiöön valaisijaksi. Sen tehtävänä on valaista koirien tilaa, kun lähdemme aamulla töihin ja on vielä pimeää. Käytän ajastinta, joten kynttelikkö syttyy ja sammuu itsekseen, ei tarvitse erikseen huolehtia. Päivän valoisien tuntien aikana kynttelikkö on pimeänä ja tietysti yömyöhällä myös. Kävin vihdoin tänään hakemassa ullakolta kynttelikön, joka on jo vuosia palvellut valon tuojana. Ihmeen hyvin on kestänytkin! Ikkunasta kivasti heijastuu pienet valot.
Toinen sähköinen valaisija, jonka ripustin tänään, on siskoni tekemä kranssi. Vähän mietin, onko tuo pörrö kranssissa liikaa, mutta toisaalta se näyttää niin pehmeältä ja ikäänkuin lumiseltakin, joten taidan antaa olla sen noin.
Jotta kaikki ei olisi niin sähköistä, poltan myös oikeita kynttilöitä näin loppuvuodesta. Jostain syystä, vaikka alkuvuodestakin on pimeää, kynttilöiden polttaminen jää vähemmälle. Nykyään on kaikkia ihania
houkutuksia: hyviä tuoksuja, kivoja muotoja ja varsinkin kaikenlaisia somisteita, missä kynttilöitä poltetaan. Täytyy pitää päänsä kylmänä, kun pääsee houkutusten äärelle. Kylmää ei sitten muuten olekaan: viime aikoina on ollut useamman asteen plussan puolella joka päivä, vaikka eletään sentään marraskuun loppupuolta ja pitäisi olla jo talvi.
