Lumileikkejä

 

Taimille tuli leikkikaveriksi pääkaupunkiseudulta vierailulla ollut Eileen, jota kutsutaan ystävien kesken Alluksi. Allu on mukava labbisnarttu, joka on ennenkin leikkinyt pihallamme Taimin kanssa. Lunta on kertynyt tänä talvena vähintäänkin riittävästi ja koirat saivat ihan kunnolla kahlata lumessa lumipallon perässä. Lumipallon hakemisessa ei tullut riitaa, noutaja on selvästikin innokkaampi noutamaan kaikkea heitettyä, vaikka kyllä Taimikin innokkaasti lähtee pallon perään. Vähän tytöt nahistelivat, kun tehtiin selväksi saako toista pomottaa vai ei.

Lumen määrä näkyy aika hyvin tuosta renkaasta, joka on maxikorkeudella. Kuvat on otettu keittiön ikkunasta.

Kukkaikkunalla

 

Kukkaikkunalla ei ole tapahtunut muita muutoksia viime aikoina kuin nuppujen kasvaminen tuohon kuvassa olevaan täplikkääseen perhosorkideaan. Tai oikeastaan kumpaankin täplämalliin, toisessakin näytti olevan uusia pieniä nuppuja. Tämä kuva on otettu eilen ja huomenna saattaa olla nuppu jo kokonaan auki, sillä juuri huomasin sen olevan jo jonkin verran raollaan. Nopeasti nämä kukat sitten aukeavat, kun sille päälle sattuvat.

Päivä on pidentynyt jo huomattavasti. Ei tarvitse koiriakaan lenkittää keinovalossa, mutta sää saisi kyllä kohtapuolin jo vähän lämmetä, pakkaset alkaisi riittää jo. Ja luntakin on ainakin meidän pihalla ihan riittävästi, sitäkään ei enää tarvitse lisää. Tiivistäen: tulis jo kesä!

Tilhet ruokailemassa

 

Tänään tilhet tulivat joukolla ruokailemaan orapihlajaan, joka kasvaa pensasaitamme vieressä kaupungin puolella. Taas oli kiva seurata lämpimästä olohuoneesta lintuja, jotka pakkasessa joutuvat etsimään syömistä pysyäkseen hengissä. Orapihlajan marjoja olikin aika paljon ja ovat saaneet olla koskematta näihin aikoihin asti, mutta onneksi nekin pääsivät hyötykäyttöön.

En lakkaa ihmettelemästä luonnon kauneutta. Tämäkin lintu on niin kaunis ja miten taidokkaasti menevätkään eri väriset juovat päässä tai siivissä.

Tilhet

 

Kun olin aamupäivällä tyhjentämässä orkideoiden ruukkuja vedestä, huomasin ikkunan takana puussa parven lintuja. Kamera piti tietysti hakea ja yrittää kuvata lintuja. Parin otoksen jälkeen tajusin, että pitempi putki olisi paikallaan ja kävin vaihtamassa objektiivin. Napsin muutaman kuvan linnuista, joita tietenkään en tunnistanut silloin - olenhan aika surkea tässä lintutieteessä. 

Kun sitten koneelta pääsin katsomaan kuvia tarkemmin, selasin lintukirjaa ja sieltähän se laji löytyi: tilhi (Bombycilla garrulus). Koirailla on siivissä ja pyrstössä kirkkaita värejä, keltaista ja punaista. Naaraat ovat vaatimattomamman näköisiä. Punkkarityyli päässä auttoi tunnistamisessa.

Pakkasta oli aamupäivällä yli -20C, joten lintujen täytyi etsiä paljon ruokaa pysyäkseen lämpiminä.

Haitari

 

Kun orkidean (tässä tapauksessa Burrageara Nelly Isler) lehti on kuvan lehden näköinen, kasvi kärsii veden puutteesta. En tiedä, miten oppisin kastelemaan Nelliä riittävästi. Haluaisin, että lehdet olisivat suorat ja kauniit ja mielellään myös vihreät. Jotain menee pieleen, kun lehdet välillä kellastuvat. Liikaakaan ei saisi kastella, eihän kukkia sentään hukuttaa saa. 

Vielä pitää odottaa kolmisen viikkoa ja sitten on maaliskuu. Silloin täytyy uskaltautua jakamaan Nelli ja Tahomakin (Beallara Tahoma Glasier Green). Tällä hetkellä ikkunalla ei tapahdu mitään suuria mullistuksia. Valkoisessa phalaenopsiksessa on vielä toinen kukkavana täynnä kukkia, purppurassa kukat ovat vielä paikoillaan, mutta alkavat hieman osoittaa kuihtumisen merkkejä. Marraskuusta asti ovat kukkineet ihan kiltisti eli pimeimmän mahdollisen ajan - lisävalon turvin tosin.