Kevättä

Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) olisi jäänyt minulta löytämättä ja tunnistamatta, mutta onneksi olimme Heinolassa, jossa ystävä tiesti tämän rauhoitetun kasvin kasvupaikan ja kävimme kuvausretkellämme myös sitä ikuistamassa eilen. Tämän pääsiäisen aikaan on sää suosinut ulkoilua, nytkin on suorastaan kesäinen keli. Tämä kangasvuokko ei ole vielä kokonaan avautunut ja sen seurassa oli kaksi vielä ihan nupullaan olevaa yksilöä.

Tuo kukan ulkopuoli on kyllä erikoisen näköinen. Siitä ei voisi mitenkään arvata, millainen kasvi siellä sisällä on.

Sinivuokkoja (Hepatica nobilis) oli monessa paikassa. Niitä löytyy Outokummustakin (tosin minä en niitä ole osannut etsiä), mutta nämä ovat Heinolan asukkeja.

Kävimme järven rannalla kuvaamassa lintuja ja onneksi siellä oli joutsenpariskunta ja muita lintuja, joten annoimme digikameroiden raksuttaa. Onneksi elämme digiaikaa!

Heinolan lintutarhalla kävimme katsomassa korppia ja pöllöjä. Niitä oli kovin hankala kuvata häkkiverkon takaa, sillä jostain syystä kuviin tuli samea "kalvo". Ystävän raw-kuvista tuli käsittelemällä oikein hyviä, minun otoksista ei ollenkaan niin kelvollisia jpg-muodossa. Lintutarhan vieressä on myös lampi, jossa oli sorsia ja lokkeja, niitäkin sitten kuvasimme.

Korpilla oli pesänrakennus kesken. Oli hauska seurata, kun se vie nämä tikut pesäänsä ja asetteli ne siellä reunaan hyvin tarkasti.

Eilisellä retkellämme Kalkkisten kanavan tienoilla (Mikkolansaari?) meillä oli kahvit ja makkarat mukana. Syömisistä ei tullut otetua yhtään kuvaa!

Vääksyssä on Lauran kauppa, joka pitää sisällään kaikkea mahdollista sisustus- ja koristetavaraa ja yläkerrassa on ihania vaatteita. Kaupassa oli myös nukkekotitavaroita! Sieltä tietysti tarttui mukaan kassillinen tavaraa.

Liskot on metallia, joten eivät heti lähde tuulen mukaan. Lopullinen sijoituspaikka pitää vielä miettiä, tässä kuvausta varten kuistin kaiteella.

Tällaiset retket ja mukavat päivät ystävien kanssa ovat elämän suola.

Merimatka

Merimatkoja on monenlaisia. Yksi näppärimmistä on matkustaa autolautalla, sillä matka on ilmainen Suomessa tietyillä reiteillä. Tällainen vajaan puolen tunnin merimatka on esimerkiksi Hailuodon lautta, joka kulkee säännöllisen reittiaikataulun mukaan Oulunsalosta Hailuotoon joka päivä. Me lähdimme lauantaina kummityttömme ja hänen sulhasensa talonrakennustyömaalle aputyövoimaksi ja lapsenvahdin apulaiseksi. Oikeastaan minun hommiksi jäi lähinnä koirien ulkoiluttaminen, mutta se olikin mukavaa hommaa, kun sai vaeltaa uusissa maisemissa kameran kanssa ja räpsiä kuvia sen kun kerkesi.

Aamulla tähtäsimme 7:30 lähtevään lauttaan ja pääsimmekin kolmantena autona mukaan. Merisilta jäi yllättävän vajaaksi ja merkille pantavaa oli se, kuinka paljon ulkomaalaisia marjanpoimijoita oli menossa Luotoon. Meidän edessä jonossa olleet kaksi henkilöautoa oli täynnä näitä itämaisen näköisiä marjanpoimijoita ja muissakin autoissa oli selvästi samalla asialla olevia henkilöitä. Aamu oli tyyni ja päivästä tuli todella mukava, aurinkoinen loppukesän päivä ainakin Luovossa (näin sanoo paikalliset) - mantereella satoi vettä monin paikoin!

Kun poikkeaa Luovontieltä sivuteille, on hyvin pian ihan keskellä peltoja kulkevia kujasia. Koirien kanssa tallustellessa näimme hevosia laitumella, kurkiparven taivaalla, kauniita marjaisia pihlajia ja ihanaa viljapeltoa. Aikaa jäi myös pienelle shoppailulle: kävimme sisareni kanssa Luovon Puojissa katsomassa paikallisten käsityölaisten aikaansaannoksia ja pitihän sieltä myös ostaa jotain pientä mukaan.

Tuon kaulakorun tekijän nimi jo unohtui, siinä ei ollut lappua mukana. Kesäaikaan turisteja kulkee Luovossa ihan kivasti, mutta talvella on kuulemma kovin hiljaista. Ymmärrettävää. Mutta millaista onkaan elämä ollut ennen vuotta 1968, kun lauttaliikenne alkoi? Ja mitä se on, jos lautat korvaakin tulevaisuudessa silta? Uusia taloja joka tapauksessa näyttää olevan rakenteilla muitakin kuin sukulaistemme talo, joten tulevaisuuteen katsotaan luottavaisesti.

Tämä opastaulun teksti kertoo kaiken olennaisen.

Kotimatkallakin Meriluoto-lautalla oli kamera kuvausvalmiina ja sain ikuistettua yhden sateenkaaren, muutaman joutsenen ja Ouluakin pikkuisen. Tuulimyllyt olivat ihan turhan panttina, ne eivät pyörineet.

Syysaamun ihanuus

Olimme Tyrnävän lakeuksilla viikonloppuna. Tänä aamuna aamulenkille lähtiessä kuului melkoista huutoa pelloilta ja ylitsemme lensi myös pieniä joutsenparvia. Kävimme ensin toisella suunnalla juoksuttamassa koiria, mutta sitten lähdimme pienemmällä porukalla yrittämään joutsenparven kuvaamista pellolla. Kovin lähelle en uskaltanut mennä parvea häiritsemään, pitäähän muuttomatkalaisille lepotauko suoda. Mitä lähemmäksi hiippailin kamerani kanssa, sitä äänekkäämmin linnut alkoivat kommentoimaan tuloani. Joutsenia oli kymmeniä ja ne ovat kyllä hieno näky. Kuva valitettavasti ei ole kovin tarkka, mutta parempaa en onnistunut saamaan.

Aamu oli kylmä, yöllä oli ollut mutama aste pakkasta ja se näkyi kasveissa. Nämä auringonkukat tien vieressä pellolla ottivat auringon säteitä vastaan ihan kohmeessa, mutta kauniina.

Tyrnävän pottumarkkinoilla oli myytävänä kaikkea muutakin mukavaa perunoiden lisäksi. Löysin tälläisen todella hauskan näköisen kranssin, jonka ripustin ulko-oveen. Nuo siilit ovat aivan ihastuttavat :)