Onneksi on edes kukkia

Tämä talvi ja lumen tulo alkaa todellakin jo kyllästyttää. Onhan siis todella mukavaa, että talvella on lunta, mutta liika on liikaa. Varsinkin, jos sitä lunta joutuu luomaan pois kulkuväyliltä ja se ei enää edes sovi minnekään. Taaskin kun katson ikkunasta ulos, sataa lunta. Aurinko on muutamana päivänä jo vähän sen verran lämmittänyt, että joinakin päivinä on ollut tien pinta märkänä aurinkoisilta paikoilta ja on ollut kovin keväisen tuntuista. Mutta. Yöpakkaset ja päivisinkin pääsääntöisesti pakkasen puolella oleva sää ei paljon lumipeitettä sulata.

No, onpahan orkideoille riittänyt kasteluvettä, senkun on vaan lunta sulattanut. Tulee muuten yllättävän vähän, selvästi alle puoli sankollista vettä, vaikka lunta on lapioinut sankon ihan täyteen ja vielä pakannutkin sitä. Pilkulliset perhosorkideat kukkivat ja tekevät lisää nuppuja. Pinkki perhosorkidea sinnittelee vielä kukkiensa kanssa, mutta muutama kukka on jo kuihtuneena tippunut. Keltaisen phalaenopsiksen kukat ovat jo ihan kuihtumassa eli kohta sekin on ihan tyhjä.

"Mullanvaihto"

Otsikko on lainausmerkeissä siksi, että eihän toki orkideoille multaa vaihdeta, vaan ruukun sisälmyksiä, mutta se taas otsikossa olisi kuulostanut hassulta. Uskaltauduin siis vihdoinkin katsomaan, mitä Nellin ja Tahoman ruukuista löytyy ja jakamaan kummankin kahteen osaan. Yläkuvassa ne toiset puolet kummastakin. Nämä ruukut sijaitsevat nyt eteläpuolen ikkunalla (Vandan kanssa samalla ikkunalla) ja täytynee kesällä vähän varjostaakin.

Nellin ruukku oli melkoisen täynnä juuria ja aika muhjuksi maatunutta ruukuntäytettä. En usko, että kovinkaan paljon ilmaa on päässyt juurien luo, vaikka ilmava elintila niille olisikin tärkeä. Siispä rapsuttelin entiset täytteet pois, jaoin kasvin ja laitoin kahteen ruukkuun uusien täytteiden kera. Täyte on palasteltua männyn kilpikaarnaa, kuten ohje kuuluu. Tosin se murskaaminen ei ole mitenkään helppoa, vaikka niin luulisi.

Tahoman ruukku oli sitten oma juttunsa. Se oli niin täynnä ja pinkeenä, että ruukun irti saaminenkin teetti töitä ja sieltähän sitten paljastui semmoinen juurisuma, ettei täytettä näkynyt ollenkaan. Ryhdyin varovasti puristelemaan ja ravistelemaan ja rapsuttelemaan juuria ja etsimään täytteitä. Hommasta tuli välillä mieleen koiran takkuisen turkin selvittäminen tai vaikkapa sotkuun menneen lankakerän avaaminen. Mutta sitkeällä työllä se onnistui ja sain kasvin jaettua ja ruukutettua kahteen ruukkuun.

Nyt sitten vaan jännitetään, miten näille käy.

Perhosorkideoita

 

Kokosin samaan kuvaan tällä hetkellä kauneimmin kukkivat phalaenopsikseni. Pinkki perhosorkidea alkaa olla vähän ylikukkinut, kukissa on jo rusketusta (liikaa aurinkoa? ei ehkä sentään, valohan on tärkeää) ja valkoisessa on enää kolme jo ruttaantunutta kukkaa jäljellä. Eivät siis kelvanneet kuvaan. Muut orkideat ikkunalla ovat vain vihreitä ja valitettavasti myös hieman ruskeita lehtien kärjistä ainakin Nelli.

Kerään tässä rohkeutta tarttuakseni tämän kuun hommaan eli pitäisi vaihtaa Nellille ja Tahomalle ruukkujen täytteet ja jakaa kasveja, kun pursuavat yli ruukustaan niin kovasti. Jospa se tulisi tämän talviloman aikana tehtyä. Ulkoillakaan ei oikein viitsi, kun flunssa on vetänyt niin heikkoon kuntoon, mutta onneksi on aina olemassa kirjat, joiden parissa viihtyy jos ei mitään muuta keksi. Tosin mulla ei ole ollut kyllä niitä ongelmia juuri koskaan.