Lumi kekoontuu

Miten ohuella rautatangolla voi pysyä tuollainen lumimäärä? Jälleen kerran ihailen ja ihmettelen lumen käyttäytymistä. Tuo neljänneksi alimmalta askelmalta roikkuva lumi on suorastaan kiehtova. Mikä saa sen roikkumaan juuri noin?

Kuusen oksillakin pysyy käsittämättömän korkea kasa lunta. Otin nämä kuvat klo 16 jälkeen, jolloin jo hieman hämärtää, mutta kuvasta lumi tulee hyvin esille. Kivisen ketun yllä oleva lumi muodostaa irokeesikampauksen - toisaalta tulee mieleeni bedlingtoninterrieri.
Viimeisessä kuvassa kaivataan kesää. Palveluskoirien A-teline ei tässä asussaan voi toimia harjoitusvälineenä, mutta kyllä se lumi vielä sulaa poiskin.

Lumi lähtee

Tänään on ollut aivan ihana aurinkoinen sää ja tietenkään en juuri tänään ehdi lenkkeilemään, vaan lähden kohta kokoukseen istumaan illaksi. Ihan pakko oli vaan käydä pihalla kuvaamassa lumien haihtumista eli taas on viikko kulunut edellisestä kuvasta tästä samasta portin kohdasta. Ja sen huomaa. Kulkuväylät alkavat olla jo melko mukavassa kunnossa, enimmäkseen kuivia ja lumettomia - tosin tietysti poikkeuksiakin mahtuu joukkoon, niin kuin aina.

Kettupatsaskin on jo melkein kokonaan näkyvillä. On ne vaan edelleen niin hauskan näköisiä!

Huhtikuu humauttaa

"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humauttaa". Näin on kuvattu lumien sulamista ja tänä vuonna se ei pitänyt ihan paikkaansa ainakaan täällä meidän kulmilla. Maaliskuussa lumet eivät ehtineet juurikaan sulaa, mutta kun huhtikuu alkoi, niin johan rupesi tapahtumaan. Viime viikon postauksen ensimmäinen kuva on juuri tuosta samasta paikasta kuin varttitunti sitten ottamani Taimin kuva ja lumen määrän väheneminen näkyy selvästi. Aita on siinä hyvä mittari. Oikeastaan vasta perjantaista lähtien lumet ovat alkaneet sulaa ja kun vielä parina päivänä on satanut vettä, hanget ovat laskeutuneet melkein silmissä. Kivaa!

Eilen aamulla tästä kiviketusta ei näkynyt vielä yhtään mitään lumen alta. Nyt se sieltä jo kurkistelee ja tällä menolla huomenna on jo koko pää varmaankin näkyvissä. Toivottavasti tämä lumien sulaminen jatkuu tätä vauhtia ja kurakausi menee mahdollisimman nopeasti ohi. Mies jo eilen tutkaili kesän koekalenteria, pitäisi päästä Taimin kanssa kohta viestitreeneihinkin :) Mutta ei sentään vielä tässä lumimäärässä eli pitänee ensin odottaa jonkin aikaa ihan rauhassa.

Talvi tuli

Ensilumi on siis satanut Pohjois-Karjalaan eilen. Ja kuten kuvasta näkyy, lumi on ollut märkää ja painavaa. Tuoksuvatukatt ovat ihan taipuneet, kun lumi on tarttunut niihin ja niissä olleisiin lehtiin. Myös omenapuut ovat vielä lehdessä ja niitä painaa myös tarttunut lumi. Ehkä tämä ei ole vielä pysyvää lunta tälle syksylle?

Ketutkin ovat saaneet valkoisen kuorrutuksen. Tämä kesällä ostamani pihakoriste on ollut hyvä ostos. Se on saanut minut hyvälle tuulelle, kun näen tämän parivaljakon istumassa nurmikon reunalla. Muistan myös samalla kuuman kesän, joka nyt tuntuu kovin kaukaiselta.

Burragera Nelly Isler on aloittanut kukintansa. Eilen tämä kukka oli melkein auki, tänä aamuna jo kokonaan. Tällä kertaa kukinta näyttää jäävän vaatimattomaksi, sillä vain 5 nuppua kaikkiaan on kukkavarressa, mutta nämä kukat ovat todella hienon värisiä. Punainen on lempparini! Kukka on n.5,5 cm halkaisijaltaan.

Lomalla

Eilen tulimme lyhyeltä kesälomareissulta ja kun menin katsomaan orkideaikkunaani, oli siellä kukassa myös vanhempi keltainen perhosorkidea. Luulin sen olevan paljon vaaleampi kuin tämän viimeksi ostamani, mutta mitä vielä: kun laitoin purkit vierekkäin, ei niissä ole juurikaan värieroa. Kukat ovat tosin hieman eri mallisia, uudemmassa on pyöreämmät terälehdet kuin vanhassa (uudemman kukan kukkavana siis tuo ylempi oksa). Ja kun lähemmin tarkastelee, löytyy muitakin eroja.

Loman aikana oli avautunut pihalla myös pionin kukat. Onneksi otin eilen illalla kuvia ennen ukkosmyrskyä, sillä sen jäljiltä kukat ovat paljon ränsistyneemmän näköisiä. Olikin kunnon myräkkä pitkästä aikaa, tuntui että taivas tippuu niskaan kun paukkui niin kovasti. Onneksi satoi pelkkää vettä eikä rakeita... Mutta kyllä viime päivinä on ollut niin ihmeellinen hellekeli, ettei ole ihmekään ukonilmat.

Satuimme lomamatkalla ajamaan Eija's garden -kyltin ohi ja sinnehän piti tietysti päästä ihmettelemään, mistä on kysymys. Kyseessä oli Eija Klaucken puutarhamyymälä, kahvio ja vierailupuutarha http://www.eijasgarden.fi/index.php/eijas-garden. Ihana paikka, kannattaa käydä jos Loviisan suunnassa liikkuu. Tuo kettupatsas löytyi sieltä myytävien patsaiden joukosta ja pienen harkinnan jälkeen se oli pakko ostaa mukaan. Kettujen takana istuu Taimi, josta tuli muotovalio kolme viikkoa sitten. Me olemme ylpeitä :)