Pitkäperjantai

On siis pääsiäinen ja loistava ulkoilukeli. Mikäs sen mukavampaa näin työssäkäyvälle ihmiselle. Vapaapäivinä on mukava ulkoilla kaikessa rauhassa koirien kanssa ja tänä aamuna lähdimmekin metsälenkille tarkastamaan, josko kohta pääsisi ihan pk-jälkeä tekemään tai viestiharkkoihinkin. Pääsee. Koirat olivat kyllä aivan onnessaan lenkillä, ketään ei pantu remmiin vaan koko lauma kirmaili vapaasti välillä lumessa (paikoin vielä muutamia senttejä), välillä mukavassa pintasulassa metsämaastossa. Pihastakin lumet ovat sulaneet jo suurimmalta osin, vain niihin paikkoihin, mihin sitä on kasaantunut enemmän, on vielä jäänyt lunta.

Lenkin jälkeen menin tutkimaan pihaamme ja iso yllätys oli, kuinka paljon krookuksia ja metsätulppaanien lehtiä tunkee esiin nurmikosta. Näyttääpä tuolla olevan jonkun "oikeankin" tulppaanin lehtiä nousemassa esiin. Olen siis huonosti onnistunut, kun olen yrittänyt kaivaa kaikki siputlit ja laittaa ne uuteen kukkapenkkiin viime ja toissa kesänä. Mutta kukkikoon nurmikossa ja kun kukat kuihtuvat, ajetaan ruohonleikkurilla yli. Siistiä?

Tässä vielä lähikuva ylemmästä "kukkakedosta". Täytyykin käydä iltapäivällä tutkimassa, kuinka paljon siellä on avonaisia krookuksia, kun aurinko paistaa.

Muutama tunti myöhemmin:

Olihan siellä paljon auenneita krookuksia!

Lumi lähtee

Tänään on ollut aivan ihana aurinkoinen sää ja tietenkään en juuri tänään ehdi lenkkeilemään, vaan lähden kohta kokoukseen istumaan illaksi. Ihan pakko oli vaan käydä pihalla kuvaamassa lumien haihtumista eli taas on viikko kulunut edellisestä kuvasta tästä samasta portin kohdasta. Ja sen huomaa. Kulkuväylät alkavat olla jo melko mukavassa kunnossa, enimmäkseen kuivia ja lumettomia - tosin tietysti poikkeuksiakin mahtuu joukkoon, niin kuin aina.

Kettupatsaskin on jo melkein kokonaan näkyvillä. On ne vaan edelleen niin hauskan näköisiä!

Huhtikuu humauttaa

"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humauttaa". Näin on kuvattu lumien sulamista ja tänä vuonna se ei pitänyt ihan paikkaansa ainakaan täällä meidän kulmilla. Maaliskuussa lumet eivät ehtineet juurikaan sulaa, mutta kun huhtikuu alkoi, niin johan rupesi tapahtumaan. Viime viikon postauksen ensimmäinen kuva on juuri tuosta samasta paikasta kuin varttitunti sitten ottamani Taimin kuva ja lumen määrän väheneminen näkyy selvästi. Aita on siinä hyvä mittari. Oikeastaan vasta perjantaista lähtien lumet ovat alkaneet sulaa ja kun vielä parina päivänä on satanut vettä, hanget ovat laskeutuneet melkein silmissä. Kivaa!

Eilen aamulla tästä kiviketusta ei näkynyt vielä yhtään mitään lumen alta. Nyt se sieltä jo kurkistelee ja tällä menolla huomenna on jo koko pää varmaankin näkyvissä. Toivottavasti tämä lumien sulaminen jatkuu tätä vauhtia ja kurakausi menee mahdollisimman nopeasti ohi. Mies jo eilen tutkaili kesän koekalenteria, pitäisi päästä Taimin kanssa kohta viestitreeneihinkin :) Mutta ei sentään vielä tässä lumimäärässä eli pitänee ensin odottaa jonkin aikaa ihan rauhassa.