sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Testikuvia

Ostimme uuden kameran, Sony SLT-A77 järkkärin. Entinen Sonyn A200-sarjan kamera kärsi toissa vuonna, kun se putosi repusta kivikkoon. Tähän asti sinniteltiin ja opittiin kuvaamaan rajaamalla etsimessä näkyvä osa "yläkanttiin" eli kuvan alareunaan piti jättää tyhjää, jos halusi vaikkapa kukan terälehdet kokonaan näkyviin. Ongelma kuitenkin paheni vähitellen ja nyt tuli hyväksi tekosyyksi hankkia uusi kamera, kun opiskeluun tuli multimediakurssi. Tuo yllä oleva Jaden kuva on otettu tänään, kun leikin ulkona kameran kanssa eri aukoilla ja valotusajoilla - ja sitten kuvasin automatiikalla vertailukuvia. No, automatiikka voittaa mennen tullen vielä meikäläisen taidot. Nämä tällä sivulla näkyvät kuvat ovat siis kameran päättämillä asetuksilla, minä sain aikaan kovasti ylivalottuneita kuvia, joita ei kehtaa esitellä.
Dajm oli minulla kuvausmallina ja sain kuviin liikettä, kun Dajm järsi luuta. Pitkällä valotusajalla koirasta tuli tietenkin epäterävä, kun pää heilui koko ajan luun kimpussa, mutta muuten kuva meni ihan pieleen. Täytyy miettiä, mihin lähtisi kuvaamaan annettua tehtävää (aukkojen ja valotusaikojen muutoksia), mutta sitä ennen täytyy vielä opiskella kameran ohjekirjaa lisää. Ominaisuuksia löytyy enemmän kuin meikäläinen edes käsittää tässä vaiheessa. Onneksi automatiikka pelastaa :)

Nämä kuvat kertovat myös tämän hetken säätilanteen: ei lunta, vaikka tähän aikaan vuodesta jo saisi olla. Täällä oli kyllä muutaman päivän ajan maa valkoisena, mutta viime viikon vesisateet veivät lumet. Tänään satoi hetkellisesti isoja lumihiutaleita, mutta sulivat miltei samantien pois.

*************************************

Niin se vaan tilanne muuttuu. Klo 21 onkin näkymä ulkona ihan jotain muuta kuin päivällä, kun kirjoitin tämän postauksen. Ja tuo uusi kamera on kyllä aika uskomaton pakkaus: tämä kuva on otettu ilman salamaa käsivaralta iltapimeässä ja kamera hoitaa homman. Eläköön tekniikka! (Ei se silti tarkoita sitä, etteikö mun pitäisi opetella oikeasti itsekin näitä arvoja säätämään oikein).

lauantai 12. marraskuuta 2011

Ruttuja

Tietokilpailukysymys: mitä on lähikuvassa? Palkinnoksi ei saa mitään muuta kuin onnistumisen iloa arvauksesta - siis jos sattuu arvaus/tieto oikein. Kerron tuolla lopussa oikean vastauksen, mutta vihjeenä voin kertoa, että kuvan kasvit ovat olleet kuvassa täällä blogissa vähän tuoreempinakin :)
Syntymäpäivälahjakseni saamista perhosorkideoista toinen, se keltaisempi, on jo kuihduttanut ja tiputtanutkin kaikki kukkansa, mutta tämä toinen vain kukoistaa. Toisessa kukkavanassa on 9 kukkaa ja toisessa (joka ei näy kuvassa) on 6 kukkaa. Muuten kukkaikkunani on aika vaatimaton tällä hetkellä, vain yksi pilkullinen perhosorkidean kukka on auki (tosin nuppuja tulossa), Dendrobium phalaenopsis kukkii vihoviimeisillä muutamalla kukallaan, mutta Paphiopedilum vinicolor eli venuksenkenkä availee hiljakseen omaa kukkaansa. Tässä mennään tänään:
Toisella ikkunalla kukkii edelleen Nelli. Mutta välillä koira-asiaakin. Meidän schipperket ovat jo oikeasti veteraaneja, äippä on 12 v ja tyttärensäkin jo 10 v. Kummassakin on mustan turkin seassa jo paljon valkoisiakin karvoja, tyttärellä jopa enemmän kuin äidillään. Kuvassa Pami ja valkoiset karvat.
Ja sitten ne punaiset rusinat. Nehän ovat tietysti orapihlajan marjoja ja kyseessä on makrokuva synttärijuhliini tekemästäni kranssista, jonka juhlien jälkeen laitoin roikkumaan ulko-oveen ja on siinä saanut kuihtua rauhassa. Enkä taida raskia ottaa pois ennen kuin marjat tai lehdet tippuvat kokonaan, on jotenkin niin hauskan näköinen.