Kylmää joulua

Kyseessä ei ole suinkaan toivotus, vaan toteamus. Kun pakkasmittari näyttää lukemaa -34C (sisältä kuvattuna keittiön ikkunan läpi), ei paljon tee mieli nenäänsä ulos pistää. Kaunista on ulkona, mutta pakkasta on vähän turhan paljon. Pienet koiratkin saavat tyytyä pihapissitykseen, ei niitä voi lähteä hihnassa kuljettamaan lenkille. Palveluskoira sentään pysyy käskyillä hallinnassa ja saa juosta vapaasti vähän liikennöidyillä teillä, joten Taimi sentään pääsi pienelle lenkille tervehtimään yhtä poikaystäväänsä, skotlanninhirvikoiraa. Tosin Pomppa vedettiin Taimin päälle, kun karvaa on vieläkin niukasti, mutta onneksi pohjavillaa on jo jonkin verran.

Paphiopedilum vinicolor

Tässä kuvassa ei ole mikään eksoottinen ötökkä, vaan  kyseessä on lähikuva Paphiopedilum vinicolorista. Tämän lähemmäksi pussin sisältöä en ainakaan vielä pääse, mutta tuokin on aika hurjan näköinen.

Tässä sama kukka kokonaisuudessaan edestä kuvattuna. Takana oleva iso lehti on kauniin violetti ja raidoista tulee mieleen sipulin renkaat.

Sama kukka sivulta kuvattuna antaa paremman käsityksen pussin ja takalehden suhteista. Lehden korkeus on 4 cm.

Lunta on täällä Pohjois-Karjalassakin jo ihan riittävästi. Lumi on hyvin kevyttä pakkaslunta ja se on tarttunut kuuraisiin oksiin. Maisema on todella jouluinen. Pakkasta vaan tällä hetkellä on pikkuisen liikaa eli -32 C oli hetki sitten mittarissa. Jos koko joulun ajan on tällaiset pakkaset, suklaa ja kinkku kertyvät vartaloon eikä niitä pääse sulattelemaan kunnon lenkillä. Mutta koska keliin ei voi vaikuttaa, se on vain hyväksyttävä.

Venuksenkenkä

Paphiopedilum vinicolor, venuksenkenkä, on todella mielenkiintoinen ja erikoisen näköinen kukka. Tämä kasvi tekee yhden kukkavanan (ainakin minulla) ja sen päähän yhden kukan kerran vuodessa. Kukan alaosa on pussimainen ja sinne tekee kovin mieli kurkistaa, mutta tässä vaiheessa sinne ei todellakaan näe. Tietystä kulmasta katsottuna kukka muistuttaa jotain huppupäistä pingviiniä: pää peitettynä hupun sisään ja sivulle sojottavat siipimäiset karvaiset "kädet". Alempi kuva kertoo asiasta ehkä enemmän.

Kuvaaminen on todella hankalaa, kun kukan pinta kiiltää ja on kuitenkin tumma, joten salamaa on pakko käyttää.

Perhosorkideat talven keskellä

Tänään Lucian päivänä joulu on jo melko lähellä, mutta ikkunalleni kesän tuovat kukkivat perhosorkideat. Valkoinen kukkii edelleen komeasti, samoin vaaleankeltainen (joka tekee uusia nuppujakin) ja pinkki ja täplikäs ovat aukoneet myös kukkiaan. Olisi tietysti kiva nimittää noita kasveja oikeilla nimillään, mutta en siihen pysty kun en nimiä tiedä. Jotain kiehtovaa näissä orkideoissa on. En olisi muutama vuosi sitten voinut kuvitellakaan, että innostuisin kukkivista huonekasveista, olin silloin enemmän viherkasvien kannattaja.

Tämä pinkki kukkii vielä pitkään eli kevään puolella ollaan taas menossa, kun nämä kukat kuihtuvat. Sen sijaan Nelli kuihtui ihan yhtäkkiä. Torstaina kastelupäivänä kukat olivat vielä ihan kunnollisia, mutta sunnuntaiaamuna huomasin niiden olevan ihan kuivuneita keltaisissa kukkavarsissa. Jospa sitten ensi syksynä taas Nelli ilahduttaisi punaisilla kukillaan.

Paphiopedilum vinicolor eli venuksenkenkä kasvattaa hitaasti mutta varmasti nuppuaan ja alkaa vähitellen avautumaan. Sitä pitää sitten kuvata makro-objektiivilla, kukan malli on kerrassaan hämmästyttävä ja erikoinen.

Luontokuvia en ole saanut otetuksi, vaikka välillä puut ovat kauniita kuura- ja lumikuormassaan. Kylmä tuuli ravistelee lumet puiden oksilta ja karkottaa ihmisparan sisälle lämpimään turhia valokuvauksia miettimästä.