Kuihtuneet

Viime viikonlopun tulppaanit ovat juuri päätyneet roskikseen. Sitä ennen niitä piti vielä kuvata, kun olivat kuihtuneet erikoisen väriseksi, mutta hyvin terhakkaasti pystyssä pysyviksi. Nehän olivat siis kokonaan punaisia, mutta kuihtuneena paljastuukin keltaisen sävyjä ja violettia  punaisen lisäksi. Uutena muutama tulppaani meinasi heittäytyä velttoilemaan, mutta kun katkaisin kaikista vartta pari-kolme senttiä, johan virkosivat. Jos olisin ollut viitseliäs ja vienyt kukat viileään yöksi, ehkä olisivat kestäneet vähän pitempään, mutta hyvä näinkin.

SM-kisat kauniissa säässä

Lauantaina oli Pärnävaaralla valjakkohiihdon SM-kilpailut yksilölajeissa, sunnuntaina oli vuorossa viestit. Kisat käytiin molempina päivinä hienossa, aurinkoisessa pakkassäässä. Olin lauantaina katsomassa kisoja kameran kanssa, kun oli tuttuja koiria kisaamassa ja tuttuja ihmisiä töissä kisoissa. Mieskin joutui töihin ajanottoon, kun meni heti aamusta paikalle. Minä olin viisaampi ja menin vasta, kun kisat olivat jo käynnissä.

Koirien kirjo oli moninainen: A-ryhmän saksanseisojat, dobermannit ja suursnautserit, B-ryhmän belgit (vain laekenois puuttui), saksanpaimenkoirat, labradorinnoutajat, hovawartit ja jopa pitkäkarvainen collie, islanninlammaskoira ja parsonrussellinterrieri juoksivat omalla tyylillään ja vauhdillaan. Matkana oli 5 tai 10 kilometriä. Toiset koirat olivat maalissa ihan puhki, mutta toiset ovat parempikuntoisia tai osaavat olla antamatta kaikkeensa, sillä niillä olisi riittänyt virtaa vielä kisan jälkeenkin.

Minähän en hiihdä, joten talvella ei normaalisti tule käytyä Pärnävaaralla kuin tällaisissa erikoistapauksissa. Maastoon ei tee mieli lähteä tarpomaan, kuten kesällä tein. Mutta kiva oli viettää talvipäivää hyvässä säässä rehdin koiraurheilun parissa.

Lopuksi vielä kuva tulppaaneista, jotka sain viikonlopun vierailulle tulleilta ystäviltämme. Tulppaanit kuuluvat kevääseen!