Uusi blogi nukkekodin remontista

Sain eilen illalla yhtäkkiä ajatuksen, että nukkekotiremontti ansaitsee oman bloginsa. Näin lomalaisena on aikaa tarttua tuumasta toimeen ja kopioin tänään nukkekotiin liittyvät postaukset Nellan nukkekoti -blogiin ja kirjoitan siis näistä asioista tästä lähtien siellä. Täällä säilyy kommentteineen kaikki postaukset, mitä tähän mennessä olen tehnyt, kommentteja en siirtänyt uuteen blogiin.

Reikiä taloon

Vihdoinkin päästiin itse asiaan. Yläkertaan pitää siis päästä portaita pitkin ja silloin tarvitaan aukko, mihin ne portaat sijoitetaan. Väliovia varten piti saada reiät myös väliseiniin. Mies tuli avustamaan työkalujen kanssa eli laittoi Dremeliin oikeanlaiset välineet ja minä pääsin töihin. Ensin poralla reiät aukkojen kulmiin ja sitten jollakin laikalla vaan seinää/lattiaa leikkaamaan. Yhtäkkiä alkoi kuulua ylimääräistä ääntä: palovaroitin ryhtyi huutamaan, kun savua/pölyä tuli työskentelystä vähintäänkin riittävästi. Mies otti patterin pois siksi aikaa palovaroittimesta, että saatiin työt tehtyä.

Kuvissa on vielä se tilanne, että reiät on tehty, mutta niitä piti sitten hioa vähän suuremmiksi ja tasoittaa reunoja, että ovi karmeineen mahtui paikalle. Kun minä työstin reikiä, mies hoiti yläkerran kivilattian lopulliseen muotoonsa sahaamalla kulmat kuntoon käsisahalla. Itse lattialevyn pienentämisen hän kävi aikaisemmin hoitamassa työpaikallaan, jossa on tarkoitukseen sopiva vehje.

Olen työstänyt kierreportaita muutaman viikon ja niitä piti nyt sitten sovittaa paikoilleen. Käsikaide puuttuu vielä, se on kyllä jo olemassa, mutta ei paikoillaan. Lopullinen portaiden mallaus pitää tehdä sitten, kunhan lattiat on pinnoitettu keittiöstä ja makkarista, joiden välille portaikko tulee. Portaikko on sitten itsetehdyn näköinen, jota se siis onkin. Kivilattia sai muotonsa myös ja kun sain reiät hiottua kokoonsa, mallasin välioveakin paikoilleen. Tiedostan kyllä sen, että kun pinnoitan lattiat, joudun varmaankin vielä työstämään aukkoa, mutta se on taas oma työpäivänsä :)

Remonttia ja juhlaa

Meillä siis remontoidaan yläkertaa. Lattiat ovat se suurin kunnonkohennuksen kohde, mutta myös osille seiniä on tehtävä jotain. Tässä yläkuvassa yläkerran "kissan huone" (jolla tällä hetkellä ei ole varsinaista käyttötarkoitusta, kun ei ole enää sitä kissaa, joka siellä asusti) on jo melkein valmis lattian osalta. Lattiaan päädyimme laittamaan vinyylikorkkilaattaa. Olin tähän saakka luullut, että koirahuusholliin ainoa käyttökelpoinen lattiamateriaali on muovimatto, mutta minut vakuutettiin tämän materiaalin ominaisuuksista. Mutta aika näyttää, kuinka se meillä käytössä toimii.

Kun siis toinen huone oli kutakuinkin kunnossa (mitä nyt vielä vähän listoja puuttuu), purimme makuuhuoneesta sänkymme ja siirsimme sen tähän tilaan ja ryhdyimme purkamaan makuuhuoneen lattiaa eli ottamaan pois vanhaa mitäliemattoa pois ja se lähti toisin paikoin vain sentin palasina. Onneksi koko huoneen ala ei ollut yhtä tuskallista irrotettavaa.

Makuuhuoneessa oli seinissä vanhat tapetit, jotka saivat kyytiä. Seinät oli mun homma. Entinen tapetti siis pois ja rohkeuden kerääminen Ässätexin laittoon veivät muutaman päivän. Kuitutapetti oli loppujen lopuksi ihan siistiä laittettavaa. Ei se jälki tosin ammattimaiselta näytä, mutta riittävän hyvä meille. Sitten perään valkoista maalia pariin kertaan ja näyttää todella paljon raikkaammalta ja siistimmältä kuin se vanha huone. Tällä hetkellä n. neljäsosa lattiasta on vielä ilman uutta päällystettä, kun meillä viikonlopun ajan ja energian vei juhliminen.

Minulla tuli viime viikolla mittariin 50 v ja pitihän sitä juhlia ystävien ja muutaman sukulaisen kanssa. Vuokrasin Viuruniemen kyläyhdistyksen kylätalon Lypsyniemessä ja kutsuin sinne lauantaiksi ystäviä koolle. Sain taitavan ihmisen tekemään tarjottavaa: lohisoppaa ja täytekakkua (tietenkin) ja hyvin maistuivat kaikille. Mitään varsinaista ohjelmaa ei ollut, mutta yksi vieraista toi kitaran mukanaan ja esitti muutaman laulun. Suuret kiitokset Markulle! Sain monta mukavaa lahjaa ja ainakin orkideat esittelen tulevissa postauksissa. Muitakin kukkia tuli mukavasti, kuten esimerkiksi kuvassa olevia ruusuja. En ole aikaisemmin nähnyt tällä tavalla värittyneitä ruusuja!

Kesälomaa

Olemme vihdoin aloittaneet yläkerran lattiaremontin. Pari-kolme vuotta sitten puretun puuhellan paikka oli kunnostamatta ja lattiapäällysteet melkein aataminaikuiset - tai ainakin 1950-luvulta. Mies muurasi muutaman tiilen hormiin paikoilleen ja valoi lattiaan vähän betonia, että siitä saadaan saman korkuinen kuin muusta lattiasta. Minä revin entisen lattiapäällysteen irti ja oli takuulla hikistä hommaa helteellä yläkerrassa, kun vielä ilta-aurinko paistaa ikkunasta sisään! Tämä sitten odottaa remonttikipsilevyä seiniin muurin ympärille, maalia päälle ja sitten vinyylikorkkilattian laittoon. Palataan siihen tuonnempana, kunhan homma edistyy.

Toissa kesänä kotiimme asennettiin ilmalämpöpumppu, joka on todella hyvä keksintö! Näillä helteillä olohuoneessa on ihan mukava olla, kun sen saa sopivan viileäksi oleskeluun. Viime kesänä asettelin kiviä ilmalämpöpumpun jalustan ympärille, mutta eihän ne siinä oikein pysyneet, kun ovat liian jyrkässä "rinteessä". Oli siis betonin paikka. Mies teki löysää betonimassaa ja valutti sen kivien päälle ja minä "kaivoin" kiviä esiin märällä pesusienellä ja välillä käsinkin. Miehen ottama kuva tuossa yläpuolella, alapuolella sitten tänä aamuna otettu kuva valmiista kiveyksestä.

Mutta eihän kesäloma saa olla pelkkää työntekoa. Välillä voi käydä vaikka koirien kanssa uimassa ja jäätelöä syödä. Outokummussa on maatila, jossa tehdään jäätelöä myyntiin ja hyvää tekevätkin. Kävin vähän eilen ostoksilla kylmälaukun kanssa ja kiitettävän monta kymppiä sinne euroja jäi.... Mutta jäätelöt ja sorbertit ovat todella hyviä, ainakin minun mielestäni, joskin on ollut ainakin yksi maku, josta en ole tykännyt (pistaasi). Kookosta en halua edes maistaa!

 

Jos haluaa todella tuoretta jäätelöä, kannattaa käydä suoraan valmistuspaikalta ostamassa. Tämäkin jäätelö oli tehty eilen, jolloin sen kävin ostamassa eli sain taatusti vain kerran pakastettua jäätelöä, joka ei ollut päässyt välillä sulamaan. Sellainen hileinen on ällöttävää!