Eilen iltapäivällä aurinko paistoi pihlajaan, joka on ehtinyt vaihtaa väriä monenkirjavaksi punaisen ja keltaisen sekoitukseksi vihreän joukkoon. Kuva ei näytä ihan oikeaa väriloistoa, valitettavasti. Meillä on pihassa myös yksi vaahtera, joka punastuu vain vähän. Se ei ole koskaan yhtä hieno kuin monilla pihoilla näkee: oikein tummanpunaista tai kirkkaankeltaista tai kaikkea siltä väliltäkin. Joku lehti sentään maassa ihan mukavan värisenä:
Alkukesästä kuvasin villiintyneitä saniaisia, nyt havahduin siihen, että villiviini kasvaa terassilautoja pitkin, kun ei enää pääse ylöspäin. En raskisi käyttää saksia, mutta pakko kai noita oksia on katkoa, että voi jotenkin pitäää terassin puhtaana talvella lumesta. Vielä saa olla, vielä ei tule lunta - onneksi.
Väriä elämään saa myös ruuasta :) Pyysimme naapuria hakemaan omenoita, joita meillä on yli oman tarpeen. Naapuri toi tullessaan itse kasvattamiaan perunoita ja porkkanoita sopivasti meille ruuanlaittoon. Mies teki samaa ruokaa kuin mitä parisen viikkoa sitten vahingossa keksittiin: broilerin grilliboksin erilaiset marinoidut kananpalaset vuokaan ja siihen samaan vuokaan myös vihanneksia: perunoita, porkkanaa, selleriä, sipulia, valkosipulia. Ja kantarelleja, jos niitä sattuu olemaan! Mausteeksi suolaa, pippuria ja tietenkin meidän lempiyrttiämme timjamia (omasta maasta). Kuvat ennen ja jälkeen uunissa muhimisen. Nam!
Tänä aamuna oli taas sumuista. Pamin kanssa aamulenkillä kuvasin kännykällä auringonsäteitä sumussa. Jos olisin lähtenyt hakemaan kunnon kameraa, tilanne olisi voinut olla jo ohi.
