Kuihtuneet

Viime viikonlopun tulppaanit ovat juuri päätyneet roskikseen. Sitä ennen niitä piti vielä kuvata, kun olivat kuihtuneet erikoisen väriseksi, mutta hyvin terhakkaasti pystyssä pysyviksi. Nehän olivat siis kokonaan punaisia, mutta kuihtuneena paljastuukin keltaisen sävyjä ja violettia  punaisen lisäksi. Uutena muutama tulppaani meinasi heittäytyä velttoilemaan, mutta kun katkaisin kaikista vartta pari-kolme senttiä, johan virkosivat. Jos olisin ollut viitseliäs ja vienyt kukat viileään yöksi, ehkä olisivat kestäneet vähän pitempään, mutta hyvä näinkin.

SM-kisat kauniissa säässä

Lauantaina oli Pärnävaaralla valjakkohiihdon SM-kilpailut yksilölajeissa, sunnuntaina oli vuorossa viestit. Kisat käytiin molempina päivinä hienossa, aurinkoisessa pakkassäässä. Olin lauantaina katsomassa kisoja kameran kanssa, kun oli tuttuja koiria kisaamassa ja tuttuja ihmisiä töissä kisoissa. Mieskin joutui töihin ajanottoon, kun meni heti aamusta paikalle. Minä olin viisaampi ja menin vasta, kun kisat olivat jo käynnissä.

Koirien kirjo oli moninainen: A-ryhmän saksanseisojat, dobermannit ja suursnautserit, B-ryhmän belgit (vain laekenois puuttui), saksanpaimenkoirat, labradorinnoutajat, hovawartit ja jopa pitkäkarvainen collie, islanninlammaskoira ja parsonrussellinterrieri juoksivat omalla tyylillään ja vauhdillaan. Matkana oli 5 tai 10 kilometriä. Toiset koirat olivat maalissa ihan puhki, mutta toiset ovat parempikuntoisia tai osaavat olla antamatta kaikkeensa, sillä niillä olisi riittänyt virtaa vielä kisan jälkeenkin.

Minähän en hiihdä, joten talvella ei normaalisti tule käytyä Pärnävaaralla kuin tällaisissa erikoistapauksissa. Maastoon ei tee mieli lähteä tarpomaan, kuten kesällä tein. Mutta kiva oli viettää talvipäivää hyvässä säässä rehdin koiraurheilun parissa.

Lopuksi vielä kuva tulppaaneista, jotka sain viikonlopun vierailulle tulleilta ystäviltämme. Tulppaanit kuuluvat kevääseen!

Tulppaaniaika

Kevättä on ilmassa. Ainakin satunnaisesti. Tänäänkin satoi iiisoooja, märkiä lumihiutaleita taivaan täydeltä, kun ajoin töistä kotiin. Ei enää tarvitsisi, ei todellakaan - ei vaikka kuinka uusi lumi olisi vanhan surma. Mutta ostin itselleni kevään merkkinä kimpun tulppaaneja toissapäivänä, kun kävin isosta kaupasta (siitä liian isosta) ostamassa Provadoa pikku tuholaisille, jotka yrittävät syödä perhosorkideani. Suihkutin phalaenopsikseni heti aineella ja ainakin vielä näyttää hyvältä: kukat eivät ole kärsineet eikä uutta valkoista "hometta" näy lehdillä.

Tähän vielä muutama tulppaanikuva ja yksi pilkullinen phalaenopsiskin. Vielä menee aikaa, ennenkuin tulppaanit nousevat perennapenkkiin.

 

 

 

Koiraharrastusviikonloppu

Tämä kuva on otettu viikko sitten, kun Taimilla kävi hieroja muokkaamassa koiran lihaksia vetreämpään kuntoon. Hypyissä näkyi liikkeiden rajoittuneisuutta ja kun paikkakunnalla on pätevä koirahieroja (myös ihmisfysioterapeutti), on helppo käyttää kohtuuhintaisia palveluksia. Hyvältä ilmeisesti tuntui Taimista ilmeestä päätellen. Tänä viikonloppuna Taimi sitten joutui kovempaan rääkkiin. Lauantaina oli luonnetesti Helsingissä ja tänään oli Kouvolassa palveluskoirien jälkikoe.

Luonnetestin mukaan Taimi on toimintakyvyltään kohtuullinen, terävyydeltään pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua, puolustushalu on kohtuullinen, hillitty, taisteluhalu kohtuullinen, hermorakenne hieman rauhaton, temperamentti erittäin vilkas, kovuudeltaan hieman pehmeä ja luoksepäästävyydeltään hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin ja myös laukausvarma. Pisteissä tämä kaikki tarkoittaa 142 p.

Olimme Heinolassa ystävien luona yötä ja kun kävimme lenkillä, ihmettelin yhtäkkiä tuttua tuoksua. Tuomi kukki ja tuoksui! Kävin tänään kuvaamassa oman pihan tuomet ja kukat ovat vasta avautumassa. Ilmankos täällä ei tuoksua vielä havaitse. Tänään Taimilla oli jälkikoepäivä, mutta ilmeisesti eilinen kokemus rasitti vielä koiraa tai sitten jotain kummallista oli metsässä, mutta jäljestäminen ei sujunut ollenkaan normaaliin tapaan. Keppejä löytyi vain 3 niistä 6:sta, mitä sinne jäljentekijä oli jättänyt ja yliaikaakin tuli, kun mies yritti saada koiran jäljestämään loppuun saakka, mutta Taimi vaan jäi jumittamaan yhteen paikkaan. Mies sitten keskeytti kokeen ja pääsimme kotimatkalle jo aamupäivällä.

Kotona odotti leikkaamista odottava nurmikko, mutta se leikataan, kun mies ehtii. Näitä nurmikolla kasvavia tulppaaneja ei ole lupa leikata ennen kukkien kuihtumista! Minulta on hiljaisesti evätty nurmikon leikkaaminen. Pari-kolme vuotta sitten ostimme uuden ruohonleikkurin ja kun sain edellisessä leikkurissa terät välillä kunnon solmuun, ilmeisesti tätä uutta varjellakseen mies on ilmoittanut leikkaavansa itse nurmikon. Tosin sattuu hänellekin vahinkoja, kun pihalla olevat luut joutuvat leikkuuterien eteen...

Tulppaani

Kevääseen kuuluu tulppaanit. Koska pihassa on tulppaanipenkin päällä vielä yli puoli metriä lunta, voi kevättä hankkia kukkakaupasta. Ja tehdä senkin kätevästi: mies on menossa optikolle ostamaan aurinkolaseja. Hänelle voi vihjata, että "kadun toisella puolella on kukkakauppa ja tulppaanit ovat kevään kukkia" ja kas, mies tuo naistenpäiväntervehdyksenä kimpun tulppaaneja :) Kimpussa oli noiden oranssinkirjavien lisäksi punaisia ja valkoisia tulppaaneja, oikein kaunis kimppu!

 

Tässä kuvassa on vanhan tietokoneen emolevyn takapuoli. Eikö olekin kaunis! Näyttää ihan lentokoneesta kuvatulta suurkaupungin ympäristöltä hämärän aikaan. Ainakin minulle tulee joku maisema mieleen noista "valoista" ja "teistä" ja muusta määrittelemättömästä. Vanhan keskusyksikön käynnistys ei onnistunut ollenkaan, virtaa ei tullut ollenkaan koko vehkeeseen, joten kokeilenpa saada sen toimimaan. Haastetta!