Kesälomaa

Olemme vihdoin aloittaneet yläkerran lattiaremontin. Pari-kolme vuotta sitten puretun puuhellan paikka oli kunnostamatta ja lattiapäällysteet melkein aataminaikuiset - tai ainakin 1950-luvulta. Mies muurasi muutaman tiilen hormiin paikoilleen ja valoi lattiaan vähän betonia, että siitä saadaan saman korkuinen kuin muusta lattiasta. Minä revin entisen lattiapäällysteen irti ja oli takuulla hikistä hommaa helteellä yläkerrassa, kun vielä ilta-aurinko paistaa ikkunasta sisään! Tämä sitten odottaa remonttikipsilevyä seiniin muurin ympärille, maalia päälle ja sitten vinyylikorkkilattian laittoon. Palataan siihen tuonnempana, kunhan homma edistyy.

Toissa kesänä kotiimme asennettiin ilmalämpöpumppu, joka on todella hyvä keksintö! Näillä helteillä olohuoneessa on ihan mukava olla, kun sen saa sopivan viileäksi oleskeluun. Viime kesänä asettelin kiviä ilmalämpöpumpun jalustan ympärille, mutta eihän ne siinä oikein pysyneet, kun ovat liian jyrkässä "rinteessä". Oli siis betonin paikka. Mies teki löysää betonimassaa ja valutti sen kivien päälle ja minä "kaivoin" kiviä esiin märällä pesusienellä ja välillä käsinkin. Miehen ottama kuva tuossa yläpuolella, alapuolella sitten tänä aamuna otettu kuva valmiista kiveyksestä.

Mutta eihän kesäloma saa olla pelkkää työntekoa. Välillä voi käydä vaikka koirien kanssa uimassa ja jäätelöä syödä. Outokummussa on maatila, jossa tehdään jäätelöä myyntiin ja hyvää tekevätkin. Kävin vähän eilen ostoksilla kylmälaukun kanssa ja kiitettävän monta kymppiä sinne euroja jäi.... Mutta jäätelöt ja sorbertit ovat todella hyviä, ainakin minun mielestäni, joskin on ollut ainakin yksi maku, josta en ole tykännyt (pistaasi). Kookosta en halua edes maistaa!

 

Jos haluaa todella tuoretta jäätelöä, kannattaa käydä suoraan valmistuspaikalta ostamassa. Tämäkin jäätelö oli tehty eilen, jolloin sen kävin ostamassa eli sain taatusti vain kerran pakastettua jäätelöä, joka ei ollut päässyt välillä sulamaan. Sellainen hileinen on ällöttävää!

Lakeudella

Olimme sukulaisten luona Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla ja toissa iltana lähdimme lenkittämään koiria sellaiseen paikkaan, jossa uskalsimme päästää koirat juoksemaan vapaasti. Metsien välissä oli pelto, joka oli täynnä horsmaa, tuota rentun ruusua. Silmiin osui myös albiinot horsmat, hauskan näköiset!

Kävelimme kujaa pitkin ja koiratkin juoksivat välillä siinä, välillä metsän puolella ja leikkivätkin keskenään. Läheiseltä ampumaradalta kuului melko tasaisesti pauketta, mutta se ei ketään häirinnyt. Jäkälän ja kaiken muun kasvillisuuden seasta löytyi myös muutama hilla eli lakka eli suomuurain, kuka mitäkin nimeä tästä oranssinpunaisesta marjasta käyttääkin. Minä en suolle lähde edes näiden herkkujen perässä, joten kiva on, että niitä toisinaan löytää muutaman vähän kovemmaltakin maalta. Kaikki eivät vielä olleet edes kypsiä.

Mustikoitakin oli jonkin verran, nekin osittain raakoja. Meidän lenkkimme ei siis todellakaan ollut mikään marjojen poimimisreissu, vaan pelkkää ulkoilua koirien kanssa.

Luontopolulla

Kävimme eilen lenkkeilemässä koiralauman kanssa Erä- ja luontokeskuksen luontopolulla. Siellä ei taaskaan ollut ketään muita kuin yksi kalastaja meidän näkyvissä, joten koirat kirmasivat aika lailla vapaasti pitkät matkat. Heti alkumatkasta piti ottaa kamera käyttöön, kun ihan rannassa oli kauniita lumpeenkukkia. Kiersimme koko luontopolun (n. 7 km) kolmen ihmisen ja viiden koiran voimin, kun sää oli mitä mainioin lenkkeilyyn. Edellisen päivän +30 C helle oli muuttunut n. +18 C asteen kesäkeliksi. Saimme rauhassa ihastella maisemia ja rakennelmia. Lasten kalapaikallakaan ei ollut yhtään ihmistä.

Tähtäilin välillä kameralla koiralaumaa, mutta eihän niitä saanut linssin taakse kuin muutaman kerrallaan. Pääasia on, että kivaa oli.