Rovaniemi

Ajoimme varhain lauantaiaamuna Rovaniemielle. Minulla ei ollut varsinaista ohjelmaa, joten saatoin hyvin lähteä seikkailemaan kaupungille kameran kanssa. Keskustan katuja kävellessäni osuin Koskikadulle, jota pitkin löysin Ounasjoen rantaan. Ensimmäisenä huomioni kiinnitti komea Jätkänkynttilä-silta, joka yllä olevassa kuvassa pilkottaa toisen sillan takaa. Ounasjoella nousi aamu-usva. Joen rantaa pitkin kiersi kävelytie, jota pitkin kävin joen mutkassa saakka kuvia napsien. Kävelytien varressa oli Angry Birds-hahmoja näkyvissä ja sehän piti käydä tarkemmin katsomassa.

Angry Birds peliareena ja juoksurata oli mukavan näköinen leikkipuisto, jossa olikin monia lapsiperheitä huvittelemassa. Hyvä idea ja hauska toteutus!

Rovaniemellä ei voi välttyä näkemästä poroa. Jos ei ihan elävää, karvaista eläintä niin ainakin erilaisia muusta materiaalista tehtyjä hahmoja. Huvitin itseäni bongaamalla erilaisia poroja, kas tässä muutama kuva:

Tämä risuporo laidunsi Aallon suunnittelemien rakennusten edustalla olevassa puistossa.

Kadunkulmassakin saattoi nähdä poron.

Rovaniemellä betoniporsaatkin ovat betoniporoja?

Askartelukaupan ikkunassa oli putkijalkainen poro.

Infokeskuksen rekvisiittaa näyteikkunassa.

Kirjaston vieressä oleva Teuvo Tuomivaaran Loikka (2007), taustalla Lappia-talo.

Illalla ajoimme Kemijärvelle sukulaisten luo. Ystäväni varoitti ennen lähtöä Kemijärvelle menevästä tiestä, siellä kuulemma sattuu eniten porokolareita. Siellä olikin varoitusmerkki, jossa luki "Suuri porokolaririski Vikajärvi-Kemijärvi". Yritäpä sanoa nopeasti "porokolaririski" - meneekö oikein? Minulla ainakin menee helposti kirjaimet sekaisin ja tulee "porokoraliriskiä" ja muuta hauskaa. Mutta porokolaria ei tullut, kun koko tienpätkällä ei nähty ensimmäistäkään nelijalkaista, ei edes seuraavana aamuna samalla reitillä. Reissun porot näimmekin vasta Ranuan tienoilla (2) ja Pudasjärven puolella (1).

Kirjastoihmiselle on tyypillistä käydä katsastamassa paikallinen kirjasto, kun käy itselleen vieraalla paikkakunnalla. Satuin vahingossa paikoittamaan autoni Lappia-talon parkkipaikalle ja siinä naapurissa olikin toinen Alvar Aallon suunnittelema rakennus eli kirjastotalo. Kävin kuvaamassa kirjastossa ja minua viehätti varsinkin näyttelytila, jonka kattoikkunasta tuleva valo valaisi hienosti esillä olevia taideteoksia.

Uusi vuosi alkoi lumimaisemissa

Lapissa siis ainakin on lunta, jos vaikka etelä-Suomi kärvisteleekin ilman tätä valkoista, talveen kuuluvaa ainetta. Olimme viikonlopun (ja siis vuodenvaihteen) Posiolla, josta tuo kuva on toissapäivänä otettu. Olisi sen hyvin voinut ottaa tänäänkin, ihan samanlainen maisema sinne jäi taakse. Totuuden nimessä täytyy sanoa, että onhan täällä kotonakin (Pohjois-Karjalassa) lunta ja yllätys, yllätys: myös pakkasta! Kun kotiuduimme 17 pintaan, oli meidän mittarissa -15 C pakkasta!

Kun siis Lapissa käytiin (tämä kuva on jo Pohjois-Pohjanmaan puolelta eli Kuusamosta), onhan se kiva nähdä porojakin. Tosin ei välttämättä tiellä, kuten tämä jolkuttelija kavereidensa kanssa. Auton tuulilasin läpi ehdin kuvata vain tämän sankarin, jolla ei ollut mihinkään kiirettä. Kunhan tallusteli. Innostuin sitten enemmänkin kuvaamaan tuulilasin läpi, mutta tulokset eivät tietysti ole sitä mitä odottaisi. Taivas oli hienon sini-puna-raidoitettu ja hennon pastellinen, mutta kuva latistaa valitettavasti värit. Tässä kuitenkin yksi otos aiheesta.

Kun tulimme reissusta kotiin, oli orkideoiden kastelu ensimmäinen tehtävä. Paphiopedilum vinicolor oli lakastuttanut kukkansa ja pudotti sen, kun nostin ruukkua kaataakseni ylimääräisen veden pois. Vuoden päästä sitten taas - toivottavasti!