varsinkaan jos omenapuun oksa on maassa, kun puu on revennyt omenoiden painosta. Itse asiassa tämä punakaneliomenapuu on revennyt kahdestakin kohdasta ja koko puu on muutenkin ihan vino. Vikahan löytyy tietysti puun istuttajista eli meistä. Alun perin väärin valittu paikka omenapuulle, liian lähellä taloa ja toisaalta orapihlaja-aita toisella puolella saa omenapuun kääntämään itseään enemmän valoon päin eli miltei kaikki oksat kääntyvät samaan suuntaan. Puu ei siis ole tasapainoinen, vaan näyttää kaatuvan ja olemmekin laittaneet tueksi alkukesästä useamman tukipuun. Kunhan sato on korjattu, on radikaalin leikkauksen aika, jos meinataan saada puusta mitään kunnollista.
Tähän kaneliomenapuuhun ja toiseen omenapuuhun (Raike tai Samo, en ole varma lajista) tuli paljon omenia tänä kesänä, mutta yksi omenapuumme on täysin tyhjä. Kevät oli sen verran oikukas, että kun tämä viimeisin kukki myöhemmin kuin nämä kaksi muuta, ei ollutkaan pölyttäjiä liikkeellä. Sama ilmiö on myös meidän pihan pihlajalla. Muutama hassu marjaterttu jossain yläoksilla. Toisten pihoilla näkyy upeita pihlajia, jotka ovat täynnä marjoja. Orapihlaja-aitamme ei sentään tee marjoja, kun sitä leikataan, mutta aidan ulkopuolelle on levinnyt muutama villi orapihlaja, jotka kasvavat vapaasti ja niissä on nyt marjoja ihan punaisenaan. Hauskan näköisiä!
Ihanat makrokuvat omenasta ja marjoista!
VastaaPoista