Eilen oli jo useampi aste pakkasta aamulla ja kun olin käynyt iltalenkillä koirien kanssa, menin katsomaan vesitynnyriä kaivon luona. Olisihan se pitänyt arvata: jäässä ja kunnolla! Hakkasin kivellä vähän jäähän reikää, mutta jäätä oli sen verran paksusti, että ei toivoakaan saada veteen unohtuneita letkuja pois. Ja koska letku menee verkon välistä ja verkko on muovitynnyrin ympärillä, ei ollut helppoa edes yrittää tyhjentää tynnyriä. Siispä jätin homman sikseen. Jos en saa otettua kaivovettä orkideoille sisätiloihin, niin sitten sulatetaan lunta, jahka sitä tulee sen verran, että on mistä ottaa. Tai sitten etsitään avovettä, mistä ottaa luonnonvettä talteen. Asetan kuitenkin toivoni vielä siihen, että tämä ei ole lopullinen talven alku vaan vielä ilma lämpenisi ja saisin tuon letkunkin korjattua pois talven alta. Miten lie tänä syksynä hommat jääneetkin näin retuperälle!
Omenapuun juurella olevat pudonneet lehdet ovat pienen valkoisen härmäkerroksen kuorruttamia. Lunta ei siis ole täällä tämän enempää - toisin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa sitä on satanut jo ihan oikeasti. Lapista puhumattakaan. Mutta ei siis Itä-Suomessa.
Puiden lehden putoavat kovin eri aikaan ja se tietysti on hankalaa syyssiivouksen kannalta. Mies on leikannut nurmikon viimeisen kerran keräävän leikkurin kanssa keräten myös siihen mennessä pudonneet lehdet. Onpahan siivoustyö vähempänä sitten keväällä. Kun katselin pihan puita, silmääni osui luumupuu, jossa on vielä kovin paljon lehtiä jäljellä. Vieressä oleva omenapuu on jo paljas (joku unohtunut lehti siellä täällä ei paljon vaikuta). Yhtäkkiä tajusin, että omenapuun juurella kasvaa luumupuu! Siis meidän luumupuu on selvästi päättänyt kasvattaa itselleen kaverin omenpuun suojaan. Katsotaan, milloin omenapuussa kasvaa luumuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti