Edellisessä postauksessa pelkäsin, että kasteluletku jää koko talveksi tynnyriin, kun ehti jäätyä siihen kiinni, mutta onneksi olin väärässä. Saavi on saatu tyhjennettyä (ja vettä otettu talteen orkideoiden kasteluvedeksi) ja letkut ja muut tarvikkeet kerätty talteen varastoon. Nytkin on luvassa plussakeliä, vaikka eletään marraskuun puoliväliä. Välillä oli ihan valkoinen maa ja valoisampaa, nyt siis eletään taas pimeydessä ilman lunta.
Kirjastoihmisen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat koiraharrastuksen kirjosta orkideoihin, valokuvaukseen, tietotekniikkaan ja moneen muuhun asiaan - liiankin moneen
torstai 15. marraskuuta 2012
Pudonneet kukat
Tahoma on pudottanut viimeisenkin kukkansa, joita tuli siis tällä kertaa vain kolme kaikkiaan. Oikeastaan on yllättävää, että se ylipäätään jaksoi kukkia, kun tuolla eteläikkunalla ei ole mitään lisävaloa näin pimeän aikaan. Ilmeisesti kesällä ikkunasta saatu valo oli riittävä. Mutta onneksi on myös perhosorkideoita, jotka jaksavat uskollisesti työntää kukkavanaa ja kukannuppuja näin pimeään aikaankin. Kolme eri phalaenopsista kukkii ja lisää nuppuja on muissakin kehittymässä, joten väriä löytyy olohuoneen ikkunalta.
Tunnisteet:
Beallara Tahoma Glasier Green,
orkideat,
perhosorkideat,
Phalaenopsis
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mahtavaa, että orkideat jaksavat aina vain ilahduttaa. Ovat kyllä niin kauniita :)
VastaaPoistaNiin ovat. Ja musta tuntuu, että ne ovat aina vähän eri värisiä, kun uudet kukat ilmestyvät. Pitäisi varmaan verrata kuvia vierekkäin, uusia ja vanhempia.
Poista